Näin tulkitset kullan merkit ja leimat

Miksi kulta merkitään?

Kulta on harvinainen jalometalli, jonka vuoksi sitä on aikojen saatossa aina pyritty väärentämään. Kultaesineet tulee merkitä aina, sillä jo Suomen laki itsesssään määrää niin. Kultatuotteiden leimaamisella helpotetaan kaupan käyntiä ja kultaesineen alkuperän selvittämistä. Kullan merkitseminen ja leimaaminen on tehty pakolliseksi, jotta ostaja voi siis olla varma esineen kultapitoisuudesta ja sen alkuperästä. Viralliset leimat kertovat, että kultaesine on analysoitu ja varmennettu ammattitadolla virallisen tahon toimesta.

Kullattuja esineitä ei  tarvitse leimata. Tällaisia tuotteita ei kuitenkaan saa myydä tai mainostaa kultana, vaan ohuesta kultapinnoitteesta tulee kertoa selkeästi ilman mahdollisuutta väärinymmärrykseen. Joskus kultasepät saattavat tehdä tilaustyönä esineitä, joita ei ole leimattu tai ulkomailta ostetusta kullasta ei löydy leimoja, vaikka esine olisikin kultaa. Riippumatta leimoista, pystymme aina tarkistamaan esineen kultapitoisuuden. Mikäli sinulla on turhia kultaesineitä, niin vaihda kulta rahaksi helposti palvelumme avulla.

Kultapitoisuuden merkitseminen leimoin

Kun kyseessä ovat kullan merkinnät ja kullan merkit, niin koruista löytyvä pitoisuusleima on pakollinen leima, joka kertoo esineessä käytetystä kullan määrästä ja sen osuudesta esineen kokonaispainoon. Kun korussa on soikea pohjan muoto, se on kultaa.

• Soikea pohjamuoto osoittaa, että koru on kultaa
• Suorakaide on hopeaa 
• Salmiakin muotoinen pohja on platinaa

Kyseiset merkinnät helpottavat esimerkiksi hopean ja valkokullan tunnistamista.

Suomessa käytetään kullan merkitsemiseen pitoisuusleimaa, joka ilmaisee esineessä olevan kullan määrän promilleina. Kullan pitoisuuden tulee olla aina vähintään pitoisuusleiman mukainen, eivätkä minkäänlaiset poikkeamat alaspäin ole sallittuja. Karaattipitoisuus ja muut karaattileimat eivät ole Suomessa virallisia merkintöjä. Käytössä olevat kullan leimat ovat Suomessa 375, 585, 750, 916 ja 999, mitkä vastaavat 9, 14, 18, 22 ja 24 karaatin kultaa. Ulkomailla käytetään myös muita, 8, 10, 20, 21 ja 23 karaattipitoisuuksia kullan merkitsemisessä.

Karaattipitoisuus

Kulta merkittiin aikaisemmin useasti karaattipitoisuuden kertovalla leimalla. Merkintätapa on yhä käytössä monissa maissa ja tämän vuoksi Suomeenkin tulee yhä ulkomaanmatkoilta tuotuja kultaesineitä joissa on ainoastaan karaattipitoisuuden kertova leima. Karaattipitoisuus kertoo kuinka monta osaa siitä on kultaa. Eli käytännössä 24K leima tarkoittaa, että kultaesine on puhdasta kultaa. Jos kultaesineessä on 18K leima, niin siitä 18 osaa 24:stä on kultaa. Karaattipitoisuudet voi helposti kääntää pienellä matematiikan laskulla siten, että niistä voi nähdä suoraan kullan prosentuaalisen osuuden. Jaetaan vain karaattipitoisuus 24:llä ja näet kuinka monta prosenttia esineestä on kultaa. Eli 18/24=0,75. Eli 18 karaatin kulta sisältää 75 prosenttia kultaa, joka merkittäisiin suomessa promilleleimana 750.

Muita kullan leimoja

Suomalaisessa sormuksessa voi olla jopa viisi leimaa. Täydellinen leimasarja sisältää nimileiman, pitoisuusleiman, tarkastusleiman, vuosileiman ja paikkakuntaleiman. Kaikki leimat eivät kuitenkaan ole pakollisia, vaan yli yhden gramman kultaesineessä tulee olla vain kaksi pakollista leimaa: rekisteröity nimileima ja pitoisuusleima tai tarkastusleima ja pitoisuusleima.

Pitoisuusleimasta kerroimmekin jo ylempänä mutta nimileimalla tuodaan esiin tuotteen valmistaja. Se voi kertoa tuotteen valmistajan, maahantuojan tai tahon, joka on vastuussa tuotteen aitoudesta ja leimaamisesta.