Puhdasta kultaa vai kultaseosta?

Puhdas kulta on sellaisenaan niin pehmeää, että sitä voidaan vuolla puukolla. Tästä syystä koruteollisuudesta on kautta aikaen käytetty kultaseoksia, joissa kultaan on lisätty muita jalometalleja tuomaan kovuutta ja muita ominaisuuksia, kuten esimerkiksi eri sävyisiä värejä. Kultaseoksia on eri tarkoituksia varten lukuisia, joten päätimme koostaa niistä pienen informaatiopaketin.

Koruissa käytettävät kultaseokset

Valkokulta

Valkokulta on yksi yleisimmistä kultaseoksista, ja sitä on käytetty perinteisesti esimerkiksi korujen ja kellojen materiaalina. Kullan lisäksi valkokultaan lisätään tiettyjä pitoisuuksia palladiumia tai nikkeliä, joilla saadaan aikaan valkokullalle ominainen vaaleahko väri. Valkokultaiset korut ovat harvoin täysin vaaleita, vaan ne ovat seoksesta riippuen yleensä joko harmaan, keltaisen tai ruskean sävyisiä. Usein valkokulta kuitenkin pintakäsitellään jollain kovemmalla metallilla, jolloin kullan omaa värisävyä ei näy.

Kun kultaan lisätään vaalentavia jalometalleja, sen kultapitoisuus laskee, eli karaatteja on vähemmän kuin puhtaassa 24 karaatin keltakullassa. Tyypillisesti valkokultaiset korut ja kellot ovat 14-21 karaatin kultaa, eli puhtaan kullan joukkoon on lisätty noin 10-42,5% muita jalometalleja tuomaan kovuutta.

Viherkulta

Kun kultaseoksesta jätetään kupari pois, ja sekoitetaan kultaan pelkkää hopeaa, saadaan viherkultaa. Viherkultaa käytetään tavallisesti esimerkiksi käsityönä tehtyjen korujen koristeiksi, sillä se on sellaisenaan liian pehmeää korujen raaka-aineeksi. Nimestään huolimatta viherkullan väri on harvoin täysin vihreää, vaan se on yleensä vihertävän keltaista. Jos kultakorun väri on vaaleanvihreä, kyseessä on todennäköisesti viherkultaseos, johon on laitettu pieniä pitoisuuksia kadiumia tuomaa vihreää väriä.

Punakulta

Punakullan punertavan värin saa aikaan seos, joka koostuu pääosin kullasta ja kuparista, sekä joskus pienestä osasta hopeaa. Eri punaisen sävyt saadaan aikaan lisäämällä seokseen tarpeeksi kuparia, mutta myös pieniä määriä sinkkiä voidaan käyttää ”ruusunpunaisen” värin saavuttamiseen. Punakulta on valkokullan ohella yksi yleisimmistä kultaseoksista, ja siihen törmää usein esimerkiksi venäjältä tuoduissa koruissa.

Puhtaan kullan tunnistaminen

Puhtainta ja himotuinta 24 karaatin kultaa käytetään harvemmin koruissa, mutta sijoituslaatoissa, kolikoissa, harkoissa tai muissa sijoituskäyttöön valmistetuissa kultaesineissä puhtaan kullan käyttö on tavanomaista. Harkon tai laatan muotoon valetussa kullassa pitoisuus yleensä kaiverretaan selkeästi näkyviin promillemuodossa, joten 24 karaatin kullan ollessa kyseessä, esineestä pitäisi löytyä merkintä ”999”. Olemme laittaneet kullan hintataulukoihin kullan hinnan karaattimuodon lisäksi myös promillemuodossa selkeyden vuoksi.

Jotkut puhtaasta kullasta valmistetut tuotteet voivat myös olla käyttöesineitä, jolloin pitoisuuden ilmaisemiseen käytetään tavallisesti leimaa. Leimassa merkintä ”999” (99,9%) kertoo kullan olevan puhtainta 24 karaatin kultaa, kun esimerkiksi merkintä ”585” (58,5%) merkitsee 14 karaatin kultaa. Kultaesineisiin voidaan laittaa leimoja myös vaikkapa valmistajan, valmistuspaikkakunnan, tai valmistusvuoden merkitsemiseksi, joten pitoisuuden kertovaa leimaa ei pidä sekoittaa muihin leimoihin.

Ostamme myös kultaseokset

Vaikka omistamasi esineet eivät ole puhdasta kultaa, ei ole mitään syytä huoleen – me ostamme kaiken kullan myös seosten muodossa. Jalometallien asiantuntijamme selvittää omistamiesi kultaesineiden pitoisuuden tarvittaessa kemiallisella testillä, joten voimme ottaa vastaan sekä leimallisia, että leimattomia kultaesineitä, eikä kullan alkuperämaalla ole merkitystä. Kun kullan pitoisuus on selvillä, maksamme siitä sinulle parhaimman hinnan aina hintatakuumme turvin!