Sisällysluettelo
- Miten kullan hinta muodostuu grammaa kohden?
- Mitä kultapitoisuudet tarkoittavat?
- Miten tunnistat kullan ja sen leiman?
- Mistä kulta tulee ja kuinka paljon sitä tuotetaan?
- Miten lasket kultaesineen arvon?
- Missä kultaa käytetään?
- Miten myyt kultaa meille?
- Usein kysyttyä kullasta
Miten kullan hinta muodostuu grammaa kohden?
Kullan maailmanmarkkinahinta noteerataan Yhdysvaltain dollareina troy-unssilta (31,1035 grammaa) ja muunnetaan euromääräiseksi grammahinnaksi.
Ostohintamme pitoisuuksittain:
| Pitoisuus | Karaatti | Kultaa |
|---|---|---|
| 999 | 24K | 99,9 % |
| 916 | 22K | 91,6 % |
| 875 | 21K | 87,5 % |
| 750 | 18K | 75,0 % |
| 585 | 14K | 58,5 % |
| 417 | 10K | 41,7 % |
| 375 | 9K | 37,5 % |
| 333 | 8K | 33,3 % |
Noteeraus muuttuu jokaisena pörssipäivänä. Tarkista ajankohtainen taso: kullan hinta.
Mitä kultapitoisuudet tarkoittavat?
Pitoisuus kertoo, kuinka suuri osa esineen painosta on puhdasta kultaa – esimerkiksi 585 tarkoittaa 58,5 prosenttia.
Suomessa pitoisuus merkitään promilleina, kansainvälisesti usein karaatteina. Karaattiluku on osuus 24:stä: 18 karaattia on 18/24 eli 75 prosenttia.
Loput seoksesta ovat muita metalleja, ja ne vaikuttavat sekä väriin että kovuuteen:
- Keltakulta: kupari, hopea ja sinkki
- Valkokulta: palladium tai nikkeli, tavallisesti rodinoituna – katso valkokultaa
- Punakulta: runsaasti kuparia
Matalampi karaatti tarkoittaa kovempaa metallia. Puhdas kulta on pehmeää, ja seosmetallit kovettavat sen. 375-kulta kestää siis naarmuja paremmin kuin 750-kulta, mutta sisältää vähemmän kultaa ja on siksi arvoltaan pienempi. Lisää: kullan karaatit ja kultapitoisuus.
Miten tunnistat kullan ja sen leiman?
Kullan tunnistat pitoisuusleimasta, joka on Suomessa kolmi- tai nelinumeroinen promilleluku.
Tukesin hyväksymät kullan pitoisuusleimat ovat 375, 417, 585, 750, 800, 916, 990 ja 999. Karaattileima, kuten 14K, on kansainvälisesti yleinen mutta ei virallinen pitoisuusmerkintä Suomessa. Leima 416 on yhdysvaltalainen pyöristys 417-kullasta.
Leiman tavallisimmat paikat:
- Sormuksen sisäpinta
- Ketjun lukko tai lukon vieressä oleva levyke
- Korvakorun koukku tai takakiinnike
Kullattu esine ei ole kultaa: pinnoite on mikrometrien paksuinen, ja sen metalliarvo on käytännössä nolla. Leimaamaton esine sen sijaan voi hyvinkin olla kultaa – ostamme kultaa myös leimaamattomana ja määritämme pitoisuuden mittaamalla. Lisää: kullan leima ja kultaleimat.
Mistä kulta tulee ja kuinka paljon sitä tuotetaan?
Maailman kultakaivostuotanto oli vuonna 2025 yli 3 600 tonnia, ja se jakautuu useaan maahan.
Suurimpia tuottajamaita olivat:
- Kiina, noin 380 tonnia
- Venäjä, noin 310 tonnia
- Australia
- Kanada, noin 210 tonnia
- Yhdysvallat
Etelä-Afrikka oli pitkään maailman suurin tuottaja, mutta se ei ole enää kärjessä. Witwatersrand on geologinen allas eli laaja kultakenttä Etelä-Afrikassa – ei yksittäinen kaivos, kuten usein virheellisesti sanotaan.
Kaivostuotannon rinnalla merkittävä osa markkinoiden kullasta on kierrätettyä. Kierrätyskulta tulee koruista, elektroniikasta ja teollisuudesta, ja sen määrä kasvaa hinnan noustessa. Suomessa kultaa myös huuhdotaan Lapissa – katso raakakullan hinta.
Miten lasket kultaesineen arvon?
Arvo lasketaan kaavalla paino grammoina × pitoisuus × puhtaan kullan päivän ostohinta.
Esimerkiksi 11 gramman 585-koru: 11 × 0,585 = 6,44 g puhdasta kultaa. Kerro tämä päivän kultahinnalla, niin saat kultasisällön markkina-arvon.
Kolme asiaa muuttaa lopputulosta:
- Ei-jalometalliosat eli kivet, lukot, jouset ja kellokoneistot vähennetään painosta
- Keräilyarvo arvioidaan erikseen, jos esine on harvinainen tai tunnistettavaa käsialaa
- Erän koko: suuremmasta erästä maksetaan parempi grammahinta
Apuna: kullan arvo ja kullan grammahinta.
Missä kultaa käytetään?
Kultaa käytetään pääasiassa koruissa, sijoitustuotteissa ja elektroniikassa.
- Korut. Suurin käyttökohde. Suomessa yleisimmät pitoisuudet ovat 585 ja 750.
- Sijoitustuotteet. Harkot ja kolikot. Sijoituskullan vähimmäispitoisuus on 995, joka on myös arvonlisäverottoman sijoituskullan raja EU:ssa. Korut eivät ole sijoituskultaa – katso sijoituskulta.
- Elektroniikka. Kulta ei hapetu ja johtaa sähköä hyvin, joten sitä käytetään liittimissä ja piirilevyissä.
- Hammaslääketiede. Kultaseoksia on käytetty silloissa ja kruunuissa – katso hammaskulta hinta.
Myyntikelpoista on kaikki, mikä sisältää kultaa: kultakorut, kultakellot, kultarahat ja kultaharkot.
Miten myyt kultaa meille?
Myynti hoituu kolmessa vaiheessa postitse, eikä mikään vaihe sido sinua ennen tarjouksen hyväksymistä.
- Tilaa maksuton myyntipakkaus. Saat turvapussin, ohjeet, sopimuksen ja valmiiksi maksetun palautuskuoren. Lähetys on vakuutettu automaattisesti vähintään 5 000 euroon, ja suuremmille erille sovitaan lisävakuutus jopa 15 000 euroon.
- Lähetä esineet. Punnitsemme ja määritämme pitoisuuden. Saat tarjouksen, joka on voimassa 48 tuntia.
- Hyväksy tarjous. Rahat ovat tililläsi heti arvioinnin valmistumisen jälkeen. Jos et hyväksy, palautamme esineet veloituksetta; peruutusoikeus on 72 tuntia.
Hintatakuumme varmistaa, että saat alan parhaan hinnan.
Verkkokulta on suomalainen Avainlippu-yritys vuodesta 2011. Palvelemme kaikkialla Suomessa.
Usein kysyttyä kullasta
Paljonko gramma kultaa maksaa? Puhtaan kullan grammahinta seuraa päivän maailmanmarkkinahintaa. Katso paljonko maksaa gramma kultaa.
Onko korkeampi karaatti kestävämpi? Ei. Puhdas kulta on pehmeää; matalampi karaatti on kovempaa ja kestää kulutusta paremmin.
Ostatteko leimaamatonta kultaa? Kyllä. Pitoisuus määritetään mittaamalla.
Onko kultakoru sijoituskultaa? Ei. Sijoituskullan vähimmäispitoisuus on 995, eivätkä korut täytä sitä.
Vaikuttaako korun kunto hintaan? Ei. Arvo lasketaan kultasisällöstä, joten naarmut tai katkennut lukko eivät alenna summaa.
Mistä näen päivän hinnan? Katso kullan hinta tänään ja romukullan hinta tänään.
