Perintökullan arvon selvittäminen kannattaa tehdä järjestyksessä: ensin tunnistus leimoista, sitten punnitus, ja vasta lopuksi päätökset.
Suomalaisissa kodeissa yleisimmät kultaleimat ovat 585 (14K) ja 750 (18K); vanhoissa pöytähopeissa 813 ja 830. Leiman puuttuminen ei tarkoita, ettei esine ole aitoa jalometallia – eikä leima yksin takaa mitään, sillä lopullinen varmistus tehdään aina mittaamalla. Apuna toimivat kullan leimaopas ja hopealeimojen opas.
Kaksi asiaa, jotka kannattaa varoa
Ensinnäkin osalla esineistä voi olla numismaattista arvoa eli keräilyarvoa, joka ylittää metallin arvon – esimerkiksi tietyt mitalit ja rahat. Toiseksi hopeoitu esine (EPNS, alpakka) näyttää hopealta mutta ei sisällä jalometallia juuri lainkaan.
Kuolinpesän osakkaiden kannattaa teettää arviointi, jossa jokainen esine punnitaan ja pitoisuus mitataan – näin jako perustuu todelliseen arvoon eikä arvaukseen. Jos esineitä ei haluakaan myydä, arvio toimii dokumenttina pesänjakoa varten. Verkkokullan arviointi on maksuton, kauppa käydään anonyymisti ja pyydettäessä esineet palautetaan veloituksetta.
